|
1.3. Infrastruktuuri 1.3.1. Liikenneyhteydet Auran tapahtunut kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet perustuvat suurelta osin erinomaisiin tie- ja liikenneyhteyksiin. Maakunnan keskuksesta säteettäin lähtevistä teistä VT 9 haarautuu taajaman lähellä kahteen suuntaan Tampereelle ja Satakuntaan. Tie on moottori- ja valaistu leveäkaistatie Auran liittymään saakka. Tiepiiri on laatinut tielle kehittämissuunnitelman vuoteen 2015. Sen tarkoituksena on parantaa tien turvallisuutta ja yhä parempaa välityskykyä. Satakunnan haara päättyy myös Tampereelle. Taajaman poikittaisyhteys Salo – Halikko - Aura (HAKU -tien valmis osa) tuleva Turun uloin kehätie kohtaa valtatie 1:n Halikossa päättyen moottoritieosuuteen (E 18) eli Helsingintiehen. Kunnan halki kulkeva Toijala-Turku rata on menettänyt paikallisen merkityksen toistaiseksi, mutta on pitkässä juoksussa yksi liikennevaihtoehto. Rata kuuluu Turku- Toijala (Tampere) liikennekäytävän kehittämisen kokonaisuuteen, joka tulee olemaan yksi merkittävä osa Turun lentokentän läheisyyteen tulevasta logistiikkakeskuksen ”ruokkijoista”. Käytävän tieyhteys lisää lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia eri tyyppisten logistiikkaan liittyvien yritystoimintojen sijoittumiseen ja lisäämiseen Aurassa. Kehittämiskeskus on käynnistänyt seutukunnallisen projektin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseksi, jonka tavoitteena on määrittää tärkeimmät tiestön ja julkisen liikenteen kehittämiskohteet ja luoda lisää edellytyksiä erityisesti uuden yritystoiminnan sijoittumiseen seutukunnalle. Aurasta kehittämiskohteeksi on esitetty vanhan Tampereentien (Turun Vanhanmaantien) liikennöitävyyden ja turvallisuuden parantaminen sekä Turun että Riihikosken suuntaan. Auran tiestön kehittämisestä on yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen selvitysten lisäksi laadittu Tielaitoksen toimesta monia suunnitelmia, jotka on pääosin toteutettu. Vilkkaana maakunnan tieverkon risteyspaikkana Aura on jatkuvan kehittämisen ja parannustoimien kohteena, mikä turvaa myös tulevaisuudessa tiestön ajanmukaisuuden ja antaa hyvän pohjan yritysten sijoittumiselle Auraan. Vuonna 2000 saatiin Aseman taajamaan hyvin toimiva liikenneratkaisu radan alituksineen ja kiertoliittymineen.. Ratkaisu jäsennöi liikennettä onnistuneesti ja palvelee saavutettavuudellaan kauppaa tasapuolisesti. Jatkoksi ollaan suunnittelemassa toista kiertoliittymää Yhdystien – Urpontien – Sillankorvantien risteykseen |
![]() |
|
1.3.2. Joukkoliikenne Joukkoliikennettä on kehitetty voimallisesti seutukunnallisesti ja Turun seutulipun avulla. Se on tuonut lisää joukkoliikenteen vuorotarjontaa. Tärkeä edistysaskel ulkopuolella työssä käynnin kannalta on seutulippujärjestelmien käyttöön ottaminen, joka pudottaa kuntalaisen työmatkakustannuksia ja parantaa näin edellytyksiä käydä työssä kunnan ulkopuolella. Se lisää myös kunnan yrityksien työvoiman saantimahdollisuuksia, kun seutulippu on Loimaan ja Turun työssäkäyntialueen kaikkien kuntien kuntalaiset kattava. Liedon - Auran valmistuneessa joukkoliikennesuunnitelmassa määritellään kunnan joukkoliikenteen tavoitteet, jotka käsitellään luottamuselimissä vuosittain ehdotuksiksi joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tavoitteeksi asetettuja vuorolisäyksiä on saatu aikaan mm. iltaan ja viikonloppuihin työssäkäyntiliikenteen vuorotarjonnan parantamisen ohella. Seutukunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee määrittämään edelleen tärkeimpiä yhteyksiä. Kun lisäksi otetaan huomioon oman auton käytölle nopeat tieyhteydet, tiestö ja liikenneyhteydet kokonaisuutena ovat aktiiviselle elinkeinopolitiikalle ja kehittämistoimenpiteille hyvät. |
|
|
1.3.3. Tietoverkot Maakunnalliset teletoimijat ovat luoneet kaapeliverkon, joka vastaa pitkälle tulevaisuuden tarpeita. Yritykset toimivat kiinteässä yhteistyössä mm. seutukunnan kehittämiskeskuksen, ammatti-instituutin ja ammattikorkean kanssa, jonka työn tuloksena on Loimaalle perustettu ICT-keskus. Sen tavoitteena on muodostaa seutukunnan ICT-alan yrityksistä voimakas ja jatkuvasti kasvava osaamisverkosto. Keskus tarjoaa verkoston yrityksille markkinointi-, koulutus-, kehitys- ja konsultointipalveluja parantaen verkostossa toimivien yritysten kilpailukykyä. Hankkeena toteutettu keskus auttaa mm. aloittavia yrityksiä toiminnan käynnistämisessä. Se toimii hautomona kehitystyössä. Jatkohankkeena on Auraan perustettu Auran ICT –keskus, joka tämän ohjelman tavoitteiden mukaisesti tarjoaa tiloja edullisesti aloittaville yrityksille ( esim. IT –ala, suunnittelu). Tietoverkon kehittymiselle monipuolistumiselle olisi eduksi useiden toimijoiden saaminen alueelle, koska IT -verkot ja alan työpaikkojen lisääminen ovat keskeisessä asemassa vuonna 2002 käynnistyneessä seutuhankkeessa. |
![]() |
|
1.3.4. Tontit, kunnallistekninen valmius ja energiahuolto Rivitalorakentamiselle kunnassa on riittävä kaavoitettu varanto, jota omistaa merkittävästi myös yksityiset maanomistajat. Kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella otetaan käyttöön uusia OK –alueita: Metsähalava ja Turun Vanhanmaantien varren alue. Teollisuustontteja on kysyntää vastaavasti. Sen sijaan valmiille, erityisesti vuokrattavissa oleville yritysten toimitiloille on kysyntää selvästi tarjontaa enemmän. Kaupallisille toiminnoille on tarjolla riittävästi toimitiloja. Kunnallistekniikassa kunta on 70 - luvulla tehdyillä vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn perusratkaisuilla ja niiden johdonmukaisella jatkototeutuksella ja kehittämisellä turvannut veden saannin vuosikymmeniksi eteenpäin ja jätevesihuollon pitkälle tulevaisuuteen. Koko kunnan vesijohtoverkko on toteutettu. Aseman taajaman viemärilaitos vastaa mitoitukseltaan ja puhdistustulokseltaan tämän hetken ja lähivuosien vaatimuksiin – myös määrällisesti lisääntyvään tarpeeseen. Vuonna 2003 tehtiin kuitenkin periaateratkaisu, jolla jätevedet johdetaan vuodesta 2008 Turun puhdistukseen toteuttamalla siirtoviemäri Liedon verkon kautta. Samalla saadaan merkittävä osa haja-alueen kiinteistöistä keskitetyn käsittelyn piiriin uuden vesihuoltolain mukaisesti. Kirkonkulman taajaman ja siellä sijaitsevan avovankilan jätevesille on saatu erillisratkaisu, joka riittää myös lähivuosien tarpeeseen. Jätehuolto on ratkaistu keskipitkällä aikavälillä Auranmaan viiden kunnan yhteistyöllä, ja se on tukeutunut yhteistyöhön Turun kanssa. Jätehuollon yhteistyöryhmä on aloittamassa selvitykset uudelleen järjestelyistä ja mahdollisesti uudesta yhteistyösuunnasta ja vielä laajempaan yhteistyöalueeseen liittymisestä. Energiahuolto on kunnan alueella hajautettu. Keskitettyä aluelämmön tuotantoa on vain kunnan hallintokeskuksessa ja sen lähistön sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Suurimmilla teollisuuslaitoksilla on omat ratkaisunsa. Aiemmin on tutkittu niiden ylijäämälämmön hyödyntämistä ympäristön kiinteistöille sekä Aseman taajaman keskeisten osien kaukolämmön toteuttamista. Sille ei kuitenkaan ole löytynyt taloudellista ratkaisua. Kaukolämpöselvitystä ollaan käynnistämässä uudelleen. Siinä selvitetään samalla, onko bioenergia vaihtoehto ja sillä ratkaisulla mahdollisuuksia tarjota uusia työpaikkoja ja lisäansiomahdollisuuksia erityisesti maataloudelle pitkällä tähtäyksellä. Sähköverkkoa on parannettu 90-luvulla mm. Auran muuntoasemalla ja erilaisilla kiertoyhteyksillä ja entistä suuremmilla voimalinjoilla. Lounaisen Suomen kaasuverkon toteuttaminen lähivuosina on edelleen vireillä. Verkko kulkee myös Auran kautta. Toteutuessaan se antanee lisävaihtoehdon erityisesti paljon energiaa vaativalle teollisuudelle. Maakaasu turvaa entisestään energiahuoltoa ja luo uusille yrityksille sijoittumisedellytyksiä. Kokonaisuutena infrastruktuuri on kunnossa ja siten mitoitettu ja toteutettu, ettei se muodosta estettä yritystoiminnan laajenemiselle. Edellisen ohjelmakauden jälkeen tehdyt periaateratkaisut aiheuttavat kunnalle lähivuosina merkittäviä investointeja. Käyttäjälle infra on hinnaltaan kilpailukykyinen ja eri vaihtoehtoja tarjoava. Kuntalehden teettämän selvityksen mukaan yritysten mielestä yritysilmaston tärkein tekijä on se, ovatko peruspalvelut kunnossa ja tarvetta vastaavat. Infrastruktuuri on niistä yksi merkittävä osa. |
Tonttikartat saa suurennettua napsauttamalla niitä hiirellä.
|