Aurajokilaakso on julistettu valtakunnalliseksi kansallismaisemaksi, johon liittyy tärkeänä näkökohtana Aurajoen vesiensuojelu Turun vedenottovesistönä.

Viimeisen vuosikymmenen kuluessa on panostettu Aurajoen virkistysarvon nostamiseen ja sen antamien lisäansiomahdollisuuksien aikaan saamiseen maaseutuelinkeinoille sekä uusien työpaikkojen luomismahdollisuuksiin mm. Aurajokisäätiön kautta ja erilaisilla EU-hankkeilla.

Joen merkityksen lisääntyminen virkistyksellisenä ja viihtyvyystekijänä on todettu VISIO 2010 kuntastrategia-asiakirjassa, ja kirjattu yhä keskeisemmäksi kehittämiskohteeksi kunnan toiminnoissa.

Kunnassa ei ole merkittäviä raaka-ainevaroja. Jossain määrin on alettu hyödyntää kiviainesta. Merkittävin tuotantohyödyke on maan paras peltomaa ja muuta maata pidempi kasvukausi.

Auran näkyvin erityispiirre on merkittävä tieliikenteen solmukohdan asema ja sen tuomat mahdollisuudet yritystoiminnalle ja lisäasutuksen sijoittumiselle maakunnan päätaajaman kyljessä. Asemasta liikenteen solmukohtana ja Turun läheisyydestä seuraa myös ongelmia, jotka eivät ole aivan tyypillisiä tämänkokoiselle kunnalle. Niiden hallintaan on edelleen kiinnitettävä erityishuomiota.