3.1. Yhteistyö ja verkottumisen uudet suunnat

Kunta kuuluu Loimaan seutukuntaan ja jatkaa aktiivista osallistumistaan kehittämiskeskuksen toimintaan. Sen rinnalla kunta toteuttaa itsenäistä yritys- ja elinkeinopolitiikkaa asioissa, jotka selkeästi koskettavat vain omaa kuntaa; esim. yksittäiset yrityshankkeet. Niissäkin hankitaan asiantuntemusta ja rahoituslähteitä mm. kehittämiskeskuksesta.

Yrityksiin kohdistuva yritysneuvonta ja toimivien ja aloittavien yritysten koulutusta hankitaan kehittämiskeskuksesta sekä keskuksen järjestämänä että kunnalle tilattuina tilaisuuksina. Yhteyshenkilönä kehittämiskeskukseen on kunnanjohtaja. Yritysneuvonnan saavutettavuuden parantamiseksi sekä aluepoliittisen tuen tiedotuksen lisäämiseksi pyritään perustetun Auran ICT –keskuksen yhteyteen saamaan seutukunnan eteläistä aluetta palveleva jatkuvan palvelun kiinteä tukipiste, jossa on nykyisen henkilöstön ylläpitämä vastaanotto määrättyinä aikoina.

Jatketaan yrittäjille suunnatun tiedottamisen lisäämistä hankkeista, joihin on mahdollisuus päästä mukaan. Hyödynnetään kehittämiskeskuksen netti-tiedostoa (seutuportaali).

Kunta on jäsenenä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneissa (EU:n leader+ -ohjelman toimija). Sitä kautta saadaan erityisesti maaseutuelinkeinoihin EU-rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, jotka lisäävät sivuelinkeinomahdollisuuksia. Toiminnalla tavoitellaan mm. Aurajoen virkistyskäytön lisäämistä ja viihtyisää ympäristöä.
Kunta osallistuu SEUTU-hankkeeseen, joka jatkuu vuoteen 2012.
Kunta on Aurajokisäätiön jäsen. Säätiön tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin leader+ -ohjelmassa.
Kunnan toiminta säätiössä säilytetään nykyisenlaisena. Painopistettä pyritään siirtämään kunnan osalta investointihankkeisiin.

3.5 Valtionhallinnon yhteistyötahot

Yhteistyö ja yhteydenpito moniin valtion viranomaisiin ja valtionhallintoon yleensä perustuu lainsäädäntöön. Auran kunnan teollisuuspainotteinen elinkeinorakenne ja kunnan sisällä oleva yhteistyö erityisesti teollisuuden ja yritystoiminnan kanssa asettaa elinkeinopolitiikalle yhteistyötarpeita valtionhallintoon yli sen , mitä lain säädännön ja viranomaisohjeiden pohjalta kunnan muu hallinto- ja palvelusektori muutoin vaatisi. Valtionhallinnosta sellaisia tahoja ovat Tiehallinto, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen maankäytön ja ympäristötekniikan osastot sekä Työvoimahallinto. Jatkuvan yhteydenpidon tarve Valtion asuntorahastoon (ARA) on vähentynyt oleellisesti asuntomarkkinoiden muututtua yhä enemmän vapaarahoitteiseksi.

Tiehallinto on tärkeä yhteistyökumppani. Valtion tietoimen toimintapolitiikka on muuttunut merkittävästi. Tienpidon yksityistäminen on lisääntynyt. Tiehallinto on luonut toimintaympäristöä, jossa mm. projekteilla selvitetään rakentamis- ja kehittämistarpeita. Niissä mukana oleminen onkin tullut erittäin tärkeäksi. Meneillään on mm. seutukunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekeminen, jossa priorisoidaan seutukunnan tärkeimpiä liikenneyhteyksiä ja selvitetään joukkoliikenteen kehittämistarpeita. Ohjausryhmissä on kuntien edustus.

Hyvät tieolot ja liikenneyhteydet ovat yksi tärkeimpiä menestyksekkään yritystoiminnan edellytyksiä. Ne ovat olleet yksi Auran vahva kasvun pohja. Toimintapolitiikan muutoksesta huolimatta aloitteellisuus Tiehallintoon yksittäiskohteissa on edelleenkin tärkeää tieolojen kehittämisessä.

Ohjelmakaudelle sattuu merkittäviä asemakaavahankkeita, joista joitakin laaditaan suoraan liike-elämän tarpeita varten. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää merkittävissä kaavaratkaisuissa viranomaisneuvottelua. Lakisääteisten neuvotteluiden ohella tarvitaan kunnan oma-aloitteista yhteydenpitoa ympäristökeskuksen maankäyttöosastoon, koska meneillään olevan, voimakkaan kasvun vaiheessa joudutaan jatkuvasti hakemaan rakentamisen yksittäistapauksissa ratkaisuja, jotka vaativat poikkeusmenettelyjä.

Kunta on vuosikymmenet joutunut osoittamaan vesiensuojeluun merkittävät talouspanokset, koska Aurajoki on vedenottovesistö ja koska kunnassa toimiva teollisuus vaatii normaalia tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Investointeihin on saatu kohtuullisesti vesiensuojeluavustusta ja korkotukea. Kunnan tehtyä Jätevesien käsittelyratkaisun, jossa puhdistus siirretään siirtoviemärillä Turun keskuspuhdistamolla tapahtuvaksi, investointi vaatii valtion taloudellista tukea, jossa ympäristökeskus on keskeisessä roolissa mm. vesiensuojeluavustuksen tai hankkeen saamiseksi valtion vesihuoltoinvestoinniksi.

Auran kunta siirretään 1.7.2004 Loimaan työvoimatoimiston alueeseen yhdessä Härkätien kuntien kanssa. Samassa yhteydessä Työvoimahallinto käynnisti ”jalkautettu työvoimapalvelu” –projektin, jonka tavoitteena on tuoda toimiston palvelut lähemmäs kuntalaisia niillä alueilla, joissa palveluita ei ole omassa kunnassa. Tavoitteena on saada toiminta pysyväksi. Tukipiste on Aurassa. Yritysten palvelut ovat keskittyneet Turkuun. Muutokseen kohdistuu suuret odotukset ja onnistuessaan kohentaa Auran palveluja merkittävästi. Muutos ei vaikuta siihen, että Aura on selkeästi Turun työssäkäyntialuetta.

Yhteys TE-keskukseen rakentuu pääosin kehittämiskeskuksen kautta, kun on kysymys yleisestä tuki- ja aluepolitiikasta. Yksittäisissä yrityshankkeissa yhteydenotto voi tapahtua suoraan. Siinä voidaan käyttää apuna kehittämiskeskuksen yritysneuvontaa. Muutostarvetta käytäntöön ei ole.

3.6 Tontti-, toimitila- ja hankintapolitiikka

Kunnan sijaintietuun perustuen tonttihinnoittelussa noudatetaan vapaiden markkinoiden hintaa. Teollisuustonteissa tulee hankekohtaisesti säilyttää neuvotteluvara huomioon ottaen yrityksen työllistävyys ja heijastusvaikutukset talouteen.

Asunto- ja teollisuustonttitarjonta on kunnan kotisivuilla.

Toimitilojen aikaansaamiseen kunnan taloudellisella myötävaikutuksella on ilmennyt edelleen kysyntää. Ratkaisut tehdään edelleen tapauskohtaisina, koska yleisperiaatteella tehtävät ratkaisut eivät välttämättä sovellu kaikkiin tapauksiin. Päätöksenteossa on oltava jatkossakin mahdollisimman joustava järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden nopean ratkaisun tekemiseen. Apuna pyritään käyttämään aina aluepoliittista tai valtion/EU:n muita tukimahdollisuuksia. Kunnan panostusta toimitilojen aikaansaamisessa pyritään lisäämään kysynnän kasvaessa.

Merkittävissä tavaroiden hankinnassa ja palvelusten ostamisessa kunta on velvollinen kilpailuttamaan hankinnat. Kilpailun rajoitusten valvonta on erittäin tarkkaa. Auran kuntaan laaditaan hankintaohje. Pelisääntöjen luominen antaa selkeät puitteet palvelujen hankintaan yksityissektorilta.

Yksityisten ostopalvelujen käyttö on edesauttanut yksityisten palveluiden syntymistä kuntaan mm. kiinteistöhuoltoon, jossa palvelujen kysyntä jatkuvasti kasvaa. Myös sosiaalitoimi on tulevaisuudessa yhä kasvava yksityisten palvelujen ostaja erityisesti vanhustenhuollossa. Näistä merkittävimpinä tällä hetkellä Auran Vanhustentaloyhdistys ja jotkut lähiympäristön kunnissa toimivat yksityiset palveluyksiköt.