6.1. Lähtökohdat ja edellytykset aktiiviselle elinkeinopolitiikalle
- Elinkeinopolitiikka perustuu väestöltään kasvavan kunnan antamiin lähtökohtiin.
- Väestörakenne on sopiva monipuoliselle elinkeinorakenteelle, jossa työikäisten ja lasten osuus on suuri ja vanhusten osuus selvästi keskimääräistä alhaisempi. Elinkeinoyhteistyötä tulee kehittää palvelemaan ja hyödyntämään Auralle ominaisia kehityspiirteitä.
- Elinkeinojen rakennemuutos on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ja muotoutunut jalostus- ja palvelupainotteiseksi, missä maatalous on säilyttänyt väestöosuuttaan suuremman painon BKT:n muodostuksessa. EU:n laajenemisessa nähdään myös uhkia maataloudelle. Rakennemuutos jatkuu ja neuvontapalveluiden tarve lisääntyy yksikkökoon kasvattamisen, sivutoimisen viljelyn ja maaseutuyrittämisen vuoksi. Tulevaisuuden vahvuuksina nähdään kunnan monimuotoisuus ja kulttuurimaisema sekä Turun läheisyys työn saanti mahdollisuuksina.
- Työllisestä työvoimasta palkansaajien osuus on 68 %. Yrittäjien osuus on seutukunnan tapaan maan keskiarvoa korkeampi eli yritysintensiteetti on hyvä ja luo mahdollisuuksia sille, että uusia yrityksiä voisi syntyä myös tulevina vuosina. Kunnan työvoimasta yli 700 ihmistä käy työssä kunnan ulkopuolella. Vastaavasti kunnassa käy ulkopuolelta yli 400 ihmistä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 73 %. Kunnan ulkopuolella ja kunnassa ulkopuolelta työssä käyvät muodostavat työvoimareservin, niin uusille kuin toimivillekin yrityksille. Erityisesti nuorten työllistymistä tulee kuitenkin edistää.
- Tilastokeskuksen selvitysten mukaan kunta sijoittuu elinvoimaisuudeltaan seutukunnassa ja Auranmaalla korkeimmalle ja valtakunnallisestikin ylimpään viidennekseen. Se antaa mahdollisuuksia harjoittaa edelleen aktiivista elinkeinopolitiikkaa.
- Infrastruktuuri kokonaisuudessaan on kunnossa. Jätevesien käsittelyn muuttaminen kuitenkin nostaa kustannuksia ohjelmakauden lopulla.
Kunnan ehdoton tulevaisuudenkin menestystekijä on hyvä sijainti maakunnassa ja erinomaiset tieyhteydet päätiestön yhtymäkohdassa, maakunnan elinkeinojen veturien (Turun ja Salon) läheisyydessä ja Turun rajanaapurina. Helsinki ja Tampere ovat myös nopean yhteyden päässä. Molempien viime mainittujen yhteyksiä parannetaan ja tehdään kehittämissuunnitelmia ja –toimia tällä hetkellä. Myös joukkoliikenteen kehittäminen on otettu keskeiseen asemaan edellytysten luomisessa. Kunnan elinkeinopolitiikkaa on tulevaisuudessa entistä enemmän perustettava tähän kehitykseen. Liikennejärjestelyjen kehittämisessä on annettava aiempaa suurempi paino kevyen liikenteen tarpeille koko kunnan alueella erityisesti turvallisuuden lisääjänä. Kevyen ja ajoneuvoliikenteen erottaminen toisistaan joustavoittaa auto- ja erityisesti joukkoliikennettä. Saman väylän käytön vähetessä vältytään lisääntyviltä nopeusrajoituksilta joukkoliikenteen pääväylillä mm. Vanhalla Turun maantiellä.
- Tulevia kaavoitustarpeita varten pohjakartta tulisi uudistaa.
- Kunta on harjoittanut aktiivista asuntopolitiikkaa pyrkien vaikuttamaan myös muunlaisen kuin vapaiden asuntomarkkinoiden toimintaan. Väestökasvun turvaaminen edellyttää edelleen aktiivista asuntopolitiikkaa. Tonttivarantoa on kartutettu. Kysyntä on kuitenkin lisääntynyt, mikä edellyttää tonttihankinnan ja kaavoituksen nostamista yhdeksi painopistealueeksi.
- Palvelutuotanto perustuu oman toiminnan ohella merkittävästi kuntien väliseen ja seutukunnan yhteistoimintaan. Palvelutuotannolle antaa liikkumavaraa yhteistyö yksityisten palvelutuottajien kanssa.
Perusopetuksen antamisen edellytykset ovat kunnossa. Oman yläasteen rakentamisesta on päätetty. Kasvun myötä erityisopetuksen ja koulualisille annettavien muiden tukipalveluiden tarve on lisääntynyt, mikä tulee ottaa huomioon koulutoimen resurssien rahoituksessa.
Jatko-, täydennys- ja korkeakouluopintojen mahdollisuudet ovat hyvät lähellä sijaitsevien oppilaitosten vuoksi. Näiden mahdollisuuksien esille tuomista on parannettu ja laajennettu yhteistyötä koulutustason nostamiseksi ja koulutuspalvelujen saatavuuden parantamiseksi. Yhtenä tärkeänä osana on käynnistynyt yrittäjyyskasvatushanke Varsinais-Suomen yrittäjien ja maakuntaliiton toimesta. Siinä tavoitellaan opetushenkilöstön työelämään perehdyttämisen ohella nuorille yrittäjyyden sisäistämistä yhtenä elämän uran vaihtoehtona.
- Edellytykset kunnan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämiseen ovat kohtuullisen
hyvät. Edellytysten perusteella panostusta ja yhteistyötä lisätään. Toiminta tulee perustaa heikoimpien kohtien vahvistamiseen henkilö- ja talouspanostusta lisäämällä. Erityisesti on noussut esille pienten toimivien ja aloittavien yritysten toimitilatarpeet, joihin ei kuntana ole pystytty riittävästi vastaamaan.
- Vuoden 2003 aikana valmistui Aura 2010 visio ja strategia, jonka sisältöä on selvitetty koko henkilöstölle. Sen antamat lähtökohdat ja tämän ohjelman sisältö on sovitettu yhteen, jolloin ne tukevat toisiaan tavoiteasettelussa ja muodostavat yhdessä hyvät työvälineet kehittämisessä.
Tässä todettuja tuloksellisen elinkeinopolitiikan edellytyksiä ja sen puutteita tuodaan aloitteellisesti esiin yhteistyötahoille ja otetaan taloudellisten voimavarojen mukaan vuosittain huomioon talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Vuosittain käydään läpi ohjelman toteutuma ja tarkistetaan toimintalinjoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
|
 |
Elinkeinopoliittisen ohjelman sisällysluetteloon