Jared Grace oli vihainen. Kukaan ei koskaan kysynyt hänen mielipiteitään, kuten esimerkiksi uudesta kodista. Miksi oli pakko muuttaa taloon joka näytti siltä, että se lyhistyy kasaan millä hetkellä hyvänsä. Jared, hänen kaksoiveljensä Simon ja heidän isosiskonsa Mallory, olivat kaikki yhtä tyrmistyneitä "uudesta" kodista. Talo oli eriskummallinen, niin kuin talon nimikin: Spiderwickin eli Lukkivyöryn kartano. Jared oli hiukan peloissaan, kun hän astui ovesta sisälle eteiskäytävään. Eteinen oli hämärä. Ainoa valonpilkahdus tuli värjätystä lasiruudusta.

Äiti komensi lapset kantamaan tavaroita autosta sisälle. Jared raahasi painavia matkalaukkuja eteiskäytävään, eikä hän yht'äkkiä ennä tiennyt mistä ovesta hänen olisi pitänyt mennä. Jared jäi seisomaan paikalleen ja aikoi huuta äitiä. Samassa hän kuuli seinän sisältä rapinaa. Hän kuuli miten ääni rapisi ylös seinää pitkin. "Se oli varmasti orava, Jared vakuutteli itselleen. Talohan oli sen näköinen kuin olisi romahtamaisillaan. Sen sisuksissa voisi elää vaikka mitä." Jared yritti tyynnytellä itseään. Sisarukset eivät saisi tietää, että hän pelkäsi. Mallorylle hän kuitenkin kertoi äänistä.

Illalla Jared ja Simon olivat jo vuoteissaan, kun Mallory tuli heidän huoneeseensa. Mallory oli myös kuullut rapinaa seinän sisältä. Lapset päättivät lähteä etsimään rapinan aiheuttajaa. "Kolme sisarusta hiipi pitkin uuden kotinsa pimeitä käytäviä. Mallory kulki etunenässä ottaen muutaman askeleen kerrallaan ja pysähtyen välillä kuulostelemaan. Silloin tällöin seinästä kuului raapaisu tai ääni, joka muistutti pieniä askeleita." Ääni johdatti lapset keittiöön.

"Tuolla se menee! Kuunnelkaa " Mallory kuiskasi.

Ääni hävisi kokonaan. Mallory nappasi lattiaharja ja piteli puuvartta kuin pesäpallomailaa.

"Minä kopautan seinään reiän, " hän sanoi.