Rosa Impey
ELÄKÖÖN KARRI : MAAILMAN KUNINKAALLISIN KANI (Kustannus-Mäkelä 2004)
kuvittanut Shoo Rayner
Suomentanut Terhi Leskinen
Kaskummaa valtakuntaa hallitsi kuningas Kasimir. Kuninkaalla oli jo lähes kaikkea. Yksi tärkeä asia kuitenkin puuttui, nimittäin lemmikki. Kuningas Kasimir olisi voinut valita itselleen minkä lemmikin tahansa: kilpikonnan, kirahvin, liskon tai laaman, jopa leijonan. Kuningas Kasimir valitsi kuitenkin kanin. Kanille kuningas antoi nimeksi Karri. Karri sai oman kultaisen kruunun ja kaulaansa kultaisen ketjun. Kuningas kohteli Karria oikein hyvin. Karri nukkui omassa kultaisessa sängyssään ja istui omassa valtaistuimessa. Se sai jopa oman kultaisen ruokakulhon.
Kaskummaa oli suuri valtakunta. Kuninkaalla oli paljon henkivartijoita ja palvelijoita. Kuningas Kasimirilla oli myös paljon ystäviä, sillä kuningas oli hyväluontoinen ihminen. Mutta hänellä oli myös vihamiehiä, sillä kuningas oli erittäin rikas. Muutamat vihamiehet halusivat varastaa kuninkaan omaisuuden. Kuningas asui linnassa, jonne oli vaikea päästä linnaa ympäröivien vallihautojen takia. Kaikista turvatoimista huolimatta kuningas pelkäsi vihollisiaan. Kuningas oli erittäin huolissaan myös Karrin vuoksi, sillä Karrista oli tullut kuninkaalle hyvä ystävä. Kuninkaan pahimmat vihamiehet Löyhkähenki ja Kirppukaula tiesivät myös sen, että Karri oli kuninkaalle kaikkein tärkein. Niinpä he eräänä päivänä saivat kuin saivatkin siepattua Karrin vartioinnista huolimatta.
Mutta Karri oli urhea kani. Kun sieppaajat sanoivat:
- Kerro missä kuningas säilyttää aarteitaan, Karri ei inahtanutkaan.
Kun sieppaajat sanoivat: - Kerro, miten pääsemme linnaan, Karri piti suunsa supussa.
Karri ei suostunut edes painamaan käpälänjälkeäkään lunnasvaatimukseen.
Koska Karri oli niin uppiniskainen, sulkivat roistot Karrin häkkiin ja veivät häkin kellariin.
Sitten Löyhkähenki ja Kirppukaula kirjoittivat kuninkaalle lunnasvaatimuksen: Me olemme siepanneet kaninne. Me haluamme miljoona euroa ja kaikki jalokivenne. Jos lunnaita ei makseta, me teemme kanista…