Perhepalvelut 2017-11-20T11:27:22+00:00
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden perhe- ja sosiaalityö
Kasvatus- ja perheneuvola
Isyyden tunnustaminen, huoltajuus ja elatus
Lastensuojelu
Lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonta

Perhepalvelut

Auran kunnan perusturvapalveluilla on lapsiperheille monenlaista apua ja tukea perheen elämän erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on, että perheet selviytyvät omin voimavaroin eri elämäntilanteissa, joten apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Eri elämäntilanteita voivat olla mm.

  • lapsen syntymä
  • lapsen kasvatus
  • lapsen elatus
  • vanhempien erotilanne
  • perheen kriisitilanne

Perhepalveluja ovat mm. lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, isyyden tunnustaminen, huolto- ja tapaamisoikeusasiat, elatus, lastensuojelu sekä lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonta.

Asiakkaan opastus ja yhteydenotot:

Sosiaalitoimisto (Sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja)

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu tilapäistä tukea tarvitseville perheille. Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista.

Palvelu aloitetaan palvelutarpeen kartoituksella. Työskentelyn tavoitteena on esim. tilapäisen lastenhoitoavun ja vanhemmuuden tukemisen avulla löytää perheen omia voimavaroja arjessa selviytymiseen.

Akuutti tuen tarve voi liittyä esimerkiksi:

  • raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon
  • monikkoperheeseen ts. syntyy useampi lapsi kerralla
  • yhtäkkiseen vanhemman uupumiseen
  • vanhemman sairauteen tai vammaan
  • lapsen sairauteen tai vammaan
  • perheenjäsenen kuolemaan
  • kriisiin perheessä (perherakenteen muutos, erotilanne)
  • vanhemmuuden tukemiseen (kasvatusasiat, vuorovaikutus, päivärytmi)

Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea avopalvelun ohjaaja Ulla-Maija Haapalaiselta.

  • ulla-maija.haapalainen(at)aura.fi
  • puh. 040 5073492

Asiakkaan opastus ja yhteydenotot:

Sosiaalitoimisto (Avopalvelun ohjaaja)

Lapsiperheiden perhe- ja sosiaalityö

Lapsiperhesosiaalityö on pitkäjänteistä sosiaalityötä niiden perheiden kanssa, joissa asuu alaikäisiä lapsia. Lapsen etu on aina ensisijainen. Lapsiperheiden sosiaalityöhön sisältyy myös toimeentulotuki, lastensuojelutyö ja päihdehuolto. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen.

Perhettä autetaan löytämään ratkaisuja erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi:

  •  perheessä on lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen liittyviä vaikeuksia
  • perheessä on taloudellisia vaikeuksia
  • päihteiden käyttö vaikeuttaa omaa ja läheisten elämää
  • perheessä on väkivaltaa tai muita kriisejä
  • tarvitaan muuta ohjausta ja neuvontaa

Perhetyö on asiakaslähtöistä ja sillä pyritään ennen kaikkea turvaamaan lasten ja nuorten hyvä ja turvallinen kasvu ja kehitys. Perhetyö perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen vaadita lastensuojelun asiakkuutta. Uuden sosiaalihuoltolain (voimaan 1.1.2015 lukien) perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Perhetyötä tekevät perheohjaaja ja perhetyöntekijä.

Asiakkaan opastus ja yhteydenotot:

Sosiaalitoimisto (Sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja)

Kasvatus- ja perheneuvola

Perheneuvola tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa.

Ota yhteyttä perheneuvolaan, kun

  • olet huolissasi lapsesi käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista
  • haluat keskustella lapsesi käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista
  • lapsellasi on pulmia päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa
  • kotona on ristiriitoja, joihin toivot selvittelyapua
  • perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita
  • perheessä harkitaan avioeroa tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen

Auran kunta hankkii perheneuvolapalvelut Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy:ltä.

Palveluihin ei tarvita lähetettä ja vastaanotto on Auran sosiaalitoimistossa (Nikkarinkuja 8).

Perheneuvola on suljettu 10.7.-23.7.2017

Yhteydenotot ja ajanvaraus:

  • Puh. 045 803 0533
  • puhelinaika ma-pe klo 9-9.30
  • virpi.lyyra(at)arjessa.fi ,outi.rajalahti(at)arjessa.fi

Isyyden tunnustaminen, huoltajuus ja elatus

Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittäminen hoidetaan lastenvalvojan luona sosiaalitoimistossa. Lastenvalvoja lähettää äidille kutsun isyysasian hoitamista varten saatuaan väestörekisterin ilmoituksen lapsen syntymästä. Näissä asioissa asiakkaiden on käytävä henkilökohtaisesti lastenvalvojan luona. Henkilöllisyystodistus on oltava mukana asioitaessa lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja selvittää isyyden ja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen. Ellei mies vapaaehtoisesti tunnusta lasta, vie lastenvalvoja äidin aloitteesta asian käräjäoikeuteen, jossa käynnistyy isyysoikeudenkäynti.

Isyyden ollessa epävarma esitetään tehtäväksi oikeusgeneettinen isyystutkimus (DNA-tutkimus). Lastenvalvojalta saa lähetteet ilmaisiin tutkimuksiin.

Avioliiton aikana syntyvän lapsen isä on äidin aviomies. Jos äidin aviomies ei ole syntyneen lapsen biologinen isä voi biologinen isä tunnustaa lapsen lastenvalvojan luona. Tällöin sekä äidin että aviomiehen on hyväksyttävä isyyden tunnustaminen.

Isyyden vahvistaminen on pääsääntöisesti lapsen edun mukaista ja tärkeää lapsen tunne-elämän kannalta. Äiti voi vastustaa isyyden selvittämistä aina, kunnes lapsi täyttää 15-vuotta. Siihen saakka äiti voi käynnistää isyyden selvittämisen milloin tahansa. Lapsella on oikeus 15-vuotta täytettyään itse vaatia isyyden selvittämistä ja vahvistamista.

Ainoastaan miehen tunnustettua isyytensä lastenvalvojalla, voi tämä jatkaa selvittämistä vastoin äidin tahtoa.

Kun isyys on vahvistettu, on lapsella oikeus:

  • isänsä sukunimeen
  • saada elatusta isältään
  • periä isänsä ja isänsä puoleiset sukulaiset
  • tavata isäänsä
  • eläke- ja vakuutusetuuksiin, jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen.

Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen yhteishuollosta. Tällöin lapsi saa saman oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on.

Lapsella on lain mukaan oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatusapua maksaa lapsestaan erillään asuva vanhempi. Elatusavusta sovitaan lastenvalvojan luona tai se määrätään käräjäoikeuden päätöksellä. Elatusavusta tehdyn sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja.

Kansaneläkelaitos maksaa elatustukea lapselle, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai on maksukyvytön. Tukea voidaan maksaa myös silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Elatusavut ja –tuet nousivat vuoden 2015 alusta 1 prosentilla. Täysimääräinen kelan maksama elatustuki on 155,17 euroa. Elatusapusopimukseen tai päätökseen saa korotusmerkinnän sosiaalitoimiston toimistosihteeriltä.

Asiakkaan opastus ja lastenvalvojien yhteystiedot:

Sosiaalitoimisto (Sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä)

Lastensuojelu

Lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu jakaantuu lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon.

Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuollon lastensuojelutyönä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien avulla on mahdollista tukea lasta ja perhettä silloin, kun on tehty päätös lapsen tai nuoren lastensuojeluasiakkuudesta.

Tukitoimet voivat olla esimerkiksi:

  • ohjaus ja neuvonta
  • verkostoyhteistyö
  • tukihenkilö tai –perhe
  • lastensuojelun tehostettu perhetyö
  • lapsen harrastustoiminnan tukeminen
  • asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisu
  • avohuollon sijoitus

Tehostetulla perhetyöllä tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Perhetyöstä sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee tukitoimesta päätöksen. Tehostetun (korjaavan) perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuina. Tehostettua perhetyötä tekevät perheohjaaja ja perhetyöntekijä.

Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän, perheohjaajan/perhetyöntekijän ja perheen kanssa.

Lastensuojeluasioita hoidetaan tiimissä, johon kuuluvat sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja ja perhetyöntekijä.

Huoli lapsesta, mihin ilmoittaa?

Jokaisella yksityishenkilölläkin (naapuri, sukulainen, ystävä) on oikeus kertoa huolensa havaitsemastaan lapsen tuen tarpeesta tai hädästä:

  • Tuen tarpeessa olevasta lapsesta voi tehdä ilmoituksen virka-aikana sosiaalitoimistoon sosiaalijohtajalle, sosiaalityöntekijälle tai perheohjaajalle.
  • Aina voi soittaa myös sosiaalipäivystykseen, johon saa yhteyden ainoastaan hätäkeskuksen kautta numerosta 112.

Asiakkaan opastus ja yhteydenotot:

Sosiaalitoimisto (Sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja)

Lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvonta

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen tapaamisoikeus lapsesta erillään asuvan vanhempansa kanssa toteutuu lapsen edun mukaisesti. Valvonta perustuu joko perusturvalautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, ja valvotut tapaamiset on järjestettävä sen mukaisesti kuin sopimuksessa tai päätöksessä on määritelty.

Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksen mukaisesti vanhemmalta toiselle. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja hänen vanhempaansa.

Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi.

Asiakkaan opastus ja yhteydenotot:

Sosiaalitoimisto (Sosiaalijohtaja ja sosiaalityöntekijä)