Maisematyölupa

Tietyt maisemaa muuttavat toimenpiteet saattavat vaatia maisematyöluvan. Esimerkiksi puiden kaataminen ja maanrakennustyöt ovat tällaisia toimenpiteitä. Vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet eivät yleensä vaadi maisematyölupaa. Vähäisenä toimenpiteenä on pidetty esimerkiksi yksittäisen puun kaatamista.

Maisematyölupaa ei tarvita kaikilla alueilla. Maisematyölupa vaaditaan asemakaava-alueilla sekä sellaisilla ranta-asemakaava-alueilla tai yleiskaava-alueilla, joissa on määräys maisematyöluvan hakemisesta. Maisematyölupa vaaditaan myös sellaisilla alueilla, joille on valmisteilla asemakaava ja siten voimassa rakennuskielto, sekä alueilla, joissa yleiskaavan muuttamista tai laatimista varten on voimassa tällainen määräys.

Puunkaatolupa

Puiden kaataminen asemakaava-alueella on aina luvanvaraista toimintaa. Tontin sijaitessa asemakaava-alueella, on aina anottava puunkaatolupa.

Mikäli puita on enemmän, tarvitaan erillinen maisematyölupa, jonka myöntää rakennusvalvonta. Kysymyksissä puunkaatoluvan hakemisesta ja käsittelystä voi ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan.

Lupahakemuksen maisematyöluvalle voi täyttää sähköisesti kunnan Lupapiste-palvelussa

Siirry tästä Lupapisteeseen

Puunkaatoilmoitukset tehdään kunnan palautepalveluun:

Siirry tästä Louhi-palautepalveluun

Palautepalvelun kautta voi myös välittää kysymykset puunkaadon tarpeesta.

Puut taajamassa

Rakennetussa ympäristössä puusto on olennainen osa viihtyisää, terveellistä ja kestävää elinympäristöä. Samalla on tärkeää tunnistaa puuston ylläpitoon liittyvät riskit ja hallita niitä asianmukaisesti.

Puut tarjoavat monipuolisia hyötyjä taajamassa:

Ilmanlaatu ja ilmasto: Puut sitovat hiilidioksidia, vähentävät pienhiukkasia ja säätelevät lämpötilaa tarjoamalla varjoa ja haihduttamalla vettä.
Hulevesien hallinta: Puut ehkäisevät eroosiota ja parantavat sadeveden imeytymistä maaperään, vähentäen tulvariskiä. Sateella puiden latvukset pidättävät osan sadevedestä.
Hyvinvointi ja terveys: Viherympäristöjen on osoitettu parantavan henkistä hyvinvointia, vähentävän stressiä ja tukevan fyysistä aktiivisuutta.
Ekologinen arvo: Puut tarjoavat elinympäristön lukuisille eliölajeille ja lisäävät monimuotoisuutta myös taajamissa. Suomessa on 12 000 eliölajia, jotka ovat riippuvaisia elävistä ja kuolleista puista.

Puut voivat aiheuttaa riskejä, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Yleisimmät riskit ovat:

Kaatumis- ja oksien putoamisvaara: Erityisesti myrskyjen, lahovaurioiden tai rakenteellisten heikkouksien seurauksena.
Rakenteelliset haitat: Puun juuret voivat vaurioittaa katujen päällysteitä, rakennusten perustuksia tai kunnallistekniikkaa.
Näkyvyysongelmat: Näkyvyyttä liikenteessä saattavat heikentää huonosti sijoitetut tai leikkaamattomat puut.
Allergiat: Tietyt puulajit voivat lisätä siitepölyallergiaoireita.

Puiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat yleisesti ottaen kuitenkin harvinaisia ja ennaltaehkäistävissä. Säännölliset tarkastukset ja kunnossapito alentavat olennaisesti puuston riskejä. Vertailuna voidaan mainita, että liikenteen, liukkauden tai rakennusten huoltamattomuuden aiheuttamat onnettomuudet ovat keskimäärin huomattavasti yleisempiä. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna puut lisäävät rakennetun ympäristön turvallisuutta ja resilienssiä, kun niiden hoito on järjestetty hyvin.

Puustoa ajatellaan ensisijaisesti hyvinvoinnin tuojina asukkaille. Monissa kaupungeissa onkin kaupunkipuulinjaukset, joiden tavoitteena on lisätä puustoa ja monipuolistaa puulajistoa. Suomessakin huomiota on saanut professori Cecil Konijnendijkin lanseeraama nyrkkisääntö 3:30:300. Se tarkoittaa, että jokaisen kodin ikkunasta tulisi näkyä vähintään kolme kohtalaisen kokoista puuta, asuinalueen latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 % ja jokaisella asukkaalla saisi olla korkeintaan 300 m lähimmälle viihtyisälle, käyttökelpoiselle viheralueelle. Tämä takaisi, että puiden ja viheralueiden hyvinvointivaikutukset olisivat kaikkien asukkaiden ulottuvilla.

Hyvin hoidettu puusto on merkittävä voimavara rakennetussa ympäristössä. Vaikka puut voivat aiheuttaa yksittäisiä riskejä, niiden yhteiskunnallinen ja ekologinen arvo ylittää mahdolliset haitat moninkertaisesti. Riskienhallinta ei edellytä puiden poistamista, vaan vastuullista ja suunnitelmallista ylläpitoa.

Maisematyölupa

Joskus puita on kuitenkin pakko poistaa. Puiden kaataminen asemakaava-alueella on aina luvanvaraista toimintaa. Siihen on anottava puunkaatolupa, tai mikäli puita on enemmän, tarvitaan maisematyölupa.

Auran kunnassa puunkaatoilmoitukset tehdään kunnan nettisivujen palautepalveluun. Lupahakemuksen maisematyöluvalle voi taas täyttää sähköisesti kunnan Lupapiste-palvelussa.

Mikäli puu sijaitsee rajalinjalla, on hakemukseen liitettävä naapurin kirjallinen suostumus puun/puiden kaatoon. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden on aina liitettävä hakemukseensa ote pöytäkirjasta, jossa puiden kaatamisesta on päätetty. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden puunkaatolausunnon voi hakea joko yhtiön hallituksen puheenjohtaja tai yhtiön isännöitsijä.

Puiden kuntokartoitukset eivät sisälly puunkaatolausuntojen piiriin, vaan jokaisen tontinomistajan on huolehdittava niistä itse. Varsinkin vanhojen, arvokkaiden puiden kohdalla kannattaa käyttää koulutetun arboristin eli puunhoitajan palveluksia. Arboristit pystyvät kuntotutkimuksen lisäksi arvioimaan puiden riskejä ja osaavat kertoa, onko hoitotoimilla riskejä pienennettävissä.

Auran kunnassa asemakaava-alueella puunkaatolupaa ei kuitenkaan tarvita, jos:

Puut ovat yhden metrin korkeudelta rungonhalkaisijaltaan alle 10 cm
Puut ovat alle 5 m päässä talon ulkoseinästä
Tontilla on lainvoimainen rakennuslupa, jolloin kulkuväylien ja rakennusten alle jäävät, sekä rakennusten ulkoseinästä alle 5 m päässä olevat puut saa kaataa.

Puunkaatolupaa harkitaan erityisen tarkkaan suojeltujen rakennusten lähellä ja pihapiireissä sekä valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä. Näissä tapauksissa rakennusvalvonta voi myös pyytää lausunnon Museovirastoa edustavalta alueelliselta vastuumuseolta. Jos puut ovat ELY:n tiealueella, ELY:ltä pyydetään lausunto.

Lupakäsittely

Ilmoituksen käsittely vie Aurassa yleensä 2 – 3 viikkoa. Palautekanavan kautta tulleet yksittäisten vaarallisten tai huonokuntoisten puiden kaatoluvat käsitellään noin viikossa. Puunkaatolupa on voimassa kolme vuotta.

Kunnan omistamilla kiinteistöillä pelataan samojen sääntöjen mukaan. Puunkaatolupaan voidaan myös asettaa ehtoja esim. uusien puiden istuttamisesta tontille, erityisesti jos asemakaavamääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä on vaatimuksia tontin istutuksista.

Jos tontin puuasiat tai puunkaatoluvat mietityttävät, kannattaa reippaasti ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan.