Virtuaalimuseo Toivon tapaan


Tämän virtuaalimuseon perustana on taiteilija Toivo Anttilan vuonna 2001 tekemä testamenttilahjoitus Auran kunnalle. Koko Anttilan taiteellinen tuotanto siirtyi Auran kunnan omistukseen . Yli tuhat valokuvaa, maalauksia, piirustuksia, grafiikanlehtiä, muutama veistos, ex libris-kokoelma ja mittava määrä kaitafilmejä.
Toivo Anttila on tallentanut kuviinsa Auran ja lähiseudun tärkeää kulttuuriaineistoa, paikallishistoriaa, mikä kiinnostaa ihmisiä. Aineistoa on paljon, mutta Auran kunnalla ei ole paikkaa, missä se pääsisi laajamittaisesti esille. Sen vuoksi Auran kunta on EU-rahoitteisen Leader+-hankkeen turvin rakennuttanut tämän virtuaalimuseon, missä Anttilan tuotanto saadaan laajasti esille.
Virtuaalimuseo on rakennettu näyttelytilaksi, missä vierailija voi tutustua Toivo Anttilan pitkän elämän taipaleeseen ja otoksiin hänen monipuolisesta taiteellisesta tuotannostaan ja myös vaihtuviin näyttelyihin. Täällä voi tutustua virtuaalimuseo-hankkeeseen ja sitä edeltäneeseen jo muutaman vuoden työvaiheeseen, jonka aikana Toivo Anttilan jäämistöä on järjestelty niin, että se voisi jatkossa olla nykyisin henkilöstövoimavaroin hallittavissa.
Hankkeen innovatiivinen osa, kaikkien teosten digitointi ja luettelointi Auran kirjaston tietokantaan mahdollistaa tutustumisen kaikkiin Anttilan valokuviin ja teoksiin teksteineen. Tietokantaan päästään virtuaalimuseon linkin kautta tai kirjaston verkkokirjastosivun kautta.
Hanke on mahdollistanut seutukunnallisesti tärkeän kulttuuriaineiston digitoimisen tuleville sukupolville ja aineiston tunnetuksi tekemisen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Tervetuloa verkkomuseoomme!
Tietoa kirjailijasta

Toivo Johannes Anttila
Syntynyt 09.12.1910 Pöytyällä
Kuollut 03.09.2001 Aurassa
Kuva: Matti Norr
Ammatti ja jäsenyydet
Kuvataiteilija, graafikko, valokuvaaja
Taidekoulutus
Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1933-37.
Taiteellinen työ
Taiteilijan debyytti Turussa 1936 graafikkona. Osallistunut menestyksellisesti lukuisiin valokuva- ja lyhyt elokuvakilpailuihin.
Ryhmänäyttelyt
Turku 1948, Aura 1948, Rauma 1984, Maarianhamina 1984, Turku 1985, Turku 1988, Turku 1996, Turku 2000
Yksityisnäyttelyt
Aura 1980, Aura 1984, Rauma 1984, Maarianhamina 1984, Turku 1985, Pöytyä 1990,
Kansainväliset näyttelyt
Turun taiteilijaseuran Åbo konst under 100 år –näyttely, Rönsska Konstslöjdmuseet, Göteborg, Ruotsi 1946.
Nordisk Grafisk Unionin näytt. Lontoo 1938 ja Hki 1939, Pohjoismainen grafiikan näyttely, Oslo 1946.
Omat julkaisut
Lyhytelokuvia
Toivo Anttilan elämä
Lapsuus

Kuvassa Topi on vanhempiensa Matti Juhonpoika Anttilan ja Emma Josefiina o.s. Knuutilan kanssa. Kuvassa Topi on n. 4-vuotias.

Perhe asui Anttilan talossa Topin velipuolen Aleksaterin, isän ensimmäisestä avioliitosta, ollessa talon isäntänä. Myöhemmin perhe muutti joen toiselle rannalle pieneen torppaan. Liekö syynä ollut se, että Anttilan talossa oli silloin vankikuljetuksen etappipaikka ja talossa oli kaksi vankityrmää. Näitä asioita ja monia muita lapuutensa tarinoita Topi kertoo pitkässä kirjeessään sukulaismiehelle. Kirje on kokonaisuudessaan museon Omia kertomuksia osassa Kirje sukulaismiehelle.
Topi muistelee itse kirjoittamassaan tekstissä lapsuuttaan mm. näin:
"Luonnonmuodostukseltaan paikka oli ja tietysti on vieläkin viehättävä, vaikka on paljon muuttunut. Tilalle on rakennettu komea omakotitalo. Luonto on muodostunut eräänlaiseksi solaksi, kun tontin elinpihapiirin vierestä virtaa pieni puro muutamilta kohdin kalliossa. Mainiot lapsuuteni leikkipaikat. Muistelen lapsuuttani onnellisena, vaikka äitini kuoli 1916 ollessani n. 5-vuotias. Muistan olleeni juuri tällaisella kalliopurolla leikkimässä, vähän pois kotipiiristä. Minulle tultiin sanomaan, että äiti on kuollut. Kysyn, osaako 5-vuotias ottaa asian vakavasti? – – –"
Jo tässä pienessäkin kertomuksen pätkässä näkyy Topin suhde luontoon, mikä on myöhempinä vuosina ollut hänen luovan toimintansa innoittaja.
Topin äitiä pidettiin ankarana kasvattajana, vaikka Topi ei itse äitään sellaisena ole kokenutkaan. Topin kertomukssa on monta juttua liittyen äitiin, kanajuttu, taikinajuttu ja kauppareissu.
Topi muutti myöhemmin isänsä kanssa takaisin Anttilan taloon ja aloitti koulunkäynnin. Siitä Topi kertoo seuraavasti:
"Vuonna 1919, kun Suomi oli itsenäinen, säädettiin laki, jota sanottiin oppivelvollisuuslaiksi. Kansankielellä koulupakoksi. Koulussa en ollut mikään välkky. Muu ei kiinnostanut kuin piirustus ja luonnonoppi, varsinkin linnut. Isä ei paljon pakotellut lukemaan. Myöhemmin sentään kiinnostuin käsitöistä. Iltapäivät menivät kelkka- ja suksimäessä Kansakoulu tuli käytyä isäni eläessä, keväällä 1925. Samana kesänä hän sairastui vuoteen omaksi. Kuoli 25.7.1925."

Kuva Elin Kuukkasesta oppilaineen Asemanseudun koululla 1920-luvulla. Toivo Anttila keskellä opettajan vas. puolella.
Linkit
Henkilöstö
Kirsi Kulmala
toimistosihteeri
puh. 040 127 2902
kirsi.kulmala@aura.fi
![Logo [Auran kunta]](client/aura/images/logo.png)

































![Logo [Auran kunta]](client/aura/images/footer-logo.png)





